Steve Rogersina, Kapteeni Amerikkana tunnettu Chris Evans viettää tänään syntymäpäiväänsä. Onnea 34-vuotiaalle!
Evans on kuulunut suosikkinäyttelijöihini jo tovin verran, enkä muista fanityttöajoillani kohdanneeni ihmistä, joka olisi inspiroinut minua yhtä paljon sekä työnsä, että persoonansa puolesta. Twitterissä Evansia seuratessani olen saanut lukea mitä kauniimpia sanoja ja ajatuksia, jotka saavat itsenikin ajattelemaan ja inspiroivat päivittäisessä elämässä enemmän kuin mikään aikoihin.
Miehen lahjakkuus puree minuun. Rakastan Steve Rogersia yli kaiken, yksi suurimmista sankareistani koskaan. Chris tuo hahmoon syvyyttä ja tekee hänestä aidon. Steve on esiintynyt tähän mennessä neljässä Marvelin elokuvassa ja hahmo on kehittynyt valtavasti ja tulee varmasti kehittymään vastakin.
Toinen hahmo, jonka haluaisin Chrisiltä mainita, on Johnny Storm (Ihmissoihtu), yksi Marvelin Ihmenelosista. Näytellessään Johnnya Chris oli nuorempi, muttei yhtään huonompi: asenne hahmon näyttelemiseen on rento ja asiallinen, saa nauramaan joka kerta milloin mistäkin syystä.
Ja kolmas on Snowpiercer-elokuvan (se on loistava, kannattaa katsastaa) Curtis Everett. Paljon synkempi hahmo kuin esimerkiksi Steve Rogers, jossa hänessä on omalla sarallaan sitä eräänlaista synkkyyttä, mutta Curtisissa se on paljon selkeämpää ja siksi pidän hänestä. Curtis on vastahakoinen johtaja (kuten Steve), mutta päämääränsä johdattaa hänet loppuun asti. Mainio hahmo, kuten monet muutkin Chrisin näyttelemät, mutta ylläolevat kolme halusin eritoten mainita.
Joten vielä kerran paljon onnea ja halauksia 34-vuotiaalle esikuvalleni, inspiraation lähteelleni Chris Evansille! <3
Sanojensirottaja Lasikaupungista
lauantai 13. kesäkuuta 2015
torstai 4. kesäkuuta 2015
Uusi alku
Hiljaiseloa on elelty blogin puolella helmikuun The Imitation Gamen jälkeen, vaikka elokuvia ja tv-sarjoja on tullut katseltua ja kirjoja luettua senkin jälkeen. Siispä ajattelinkin antaa nyt uuden alun tälle blogille kesän myötä ja panostaa hiukan enemmän.
Uusi sivu ilmestyi juuri ja se on nimeltään Tulossa. Sinne siis nimensä mukaisesti tulee postausideat, joita saa heitellä lisää ihan mielin määrin. Olisi kiva saada ideoita sieltä toiselta puolelta, mitä kannattaisi postata.
Ajattelin myös, että mikäli kiinnostusta riittää, voisin antaa joitakin otteita omista teksteistäni.
Uuden alun merkeissä siis jatketaan tätä kesää eteenpäin.
Hyvää kesää kaikille!
- Clearwater
Uusi sivu ilmestyi juuri ja se on nimeltään Tulossa. Sinne siis nimensä mukaisesti tulee postausideat, joita saa heitellä lisää ihan mielin määrin. Olisi kiva saada ideoita sieltä toiselta puolelta, mitä kannattaisi postata.
Ajattelin myös, että mikäli kiinnostusta riittää, voisin antaa joitakin otteita omista teksteistäni.
Uuden alun merkeissä siis jatketaan tätä kesää eteenpäin.
Hyvää kesää kaikille!
- Clearwater
torstai 26. helmikuuta 2015
The Imitation Game
The Imitation Game on intensiivinen ja koskettava henkilökuva nerokkaasta, moniulotteisesta miehestä, joka hirvittävän paineen alla onnistui lyhentämään pitkää sotaa ja siten pelastamaan tuhansia ihmishenkiä."
Kävin katsomassa tämän elokuvan eilen ja voin sanoa, että se kannattaa katsoa! Ihan vaikka sen takia, että pääroolissa nähdään Benedict Cumberbatch, jonka roolisuoritus ei jätä kylmäksi. Siinä on niin paljon tunnetta, taitoa ja henkistä, sekä fyysistä latausta, että miestä ei voi kuin ihailla. Suoritus on sekä uskottava, että liikuttava - minut sai kyyneliin useammin kuin kerran. Myös Keira Knightley tekee äärimmäisen hienon roolisuorituksen. Nainen ei ole koskaan kuulunut suosikkeihin näyttelijöiden joukossa, mutta tämän elokuvan jälkeen voin sanoa, että hän on erittäin hyvä! Saa kunnioitukseni. Ja Downton Abbey -sarjasta tuttu Allen Leech oli ihana ilmestys, hänen hahmonsa Downtonissa kun kuuluu suosikkeihini. Matthew Gooden roolisuoritus, tämän itselleni tuntemattomamman näyttelijän, miellytti valtavasti. Elokuva on täynnä hienoja rooleja ja taitavia näyttelijöitä ja tarina kulki loistavasti sopivalla vauhdilla.
Tykkäsin siitä, miten aikajatkumoa sekoteltiin: aluksi oltiin toisen maailmansodan ajalla, sitten loikattiin 50-luvulle ja sitten aivan Alanin nuoruusvuosiin asti. Elokuvassa on valtava tunnelataus alusta loppuun, huumoriakin joukossa, joskaan se ei varasta huomiota aivan kokonaan, vaan on kiva lisämauste aina silloin tällöin sille niin vakavalle ja surulliselle tarinalle. Kokonaisuudessaan aivan loistava elokuva! Se inspiroi aivan yleisellä tasolla, tasolla, jota ei voi sanoin kuvata.
Arvosana: 10-
Huomaa
Elokuva ansaitsi Oscar-gaalassa palkinnon parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta.
keskiviikko 6. elokuuta 2014
Kirjavaras
Katsoin elokuvan viime viikon perjantaina, 1.8., ystäväni ja äitini kanssa ja voin sanoa, että se on liian kaunis kuvailtavaksi. Elokuvan tunnelma, musiikit ja hahmot kohtaavat toisensa äärimmäisen kauniilla tavalla, jonka kuvaamiseen ihmisellä on liian vähän sanavarastoa, sitä varten täytyisi keksiä valtava liuta uusia sanoja merkityksineen.
Ohjaaja on onnistunut työssään. Vaikka elokuva eroaa kirjasta melko paljon, silti siinä on onnistuttu pitämään yllä se sama tunnelma, jonka kirjaa lukiessaan pystyy kuvittelemaan. Myös näyttelijät onnistuivat työssään ja pidin erityisesti Geoffrey Rushista Hans Hubermannina ja Ben Schnetzeristä Max Vandenburgina. Geoffrey teki Hansista juuri sellaisen kuin hän oli kirjassakin ja Benin tulkinta Maxista, joka näytti elokuvassa melkolailla samalta kuin kuvitelmissani, oli niin suloinen, että ihan itkettää!
Kaiken kaikkiaan elokuva oli todella onnistunut kokonaisuus, vaikka jäinkin kaipaamaan muutamia kohtauksia ja erinnäisiä asioita kirjasta. Pidin myös muutoksista, joita kirjan suhteen oli elokuvaan tehty. Hieno ja erittäin koskettava elokuva, jota ei voi katsoa ilman nenäliinoja!
Arvosana: 10-
Tunnisteet:
Ben Schnetzer,
Elokuvat,
Emily Watson,
Geoffrey Rush,
Hans Hubermann,
Kirjavaras,
Liesel Meminger,
Max Vandenburg,
Rosa Hubermann,
Sophie Nélisse,
The Book Thief
tiistai 22. heinäkuuta 2014
John Green - Tähtiin kirjoitettu virhe
"Rakkaus on aina vaikeaa, mutta ei mahdotonta silloinkaan, kun on parantumattomasti sairas. Syöpää sairastava 16-vuotias Hazel on onnekas saatuaan muutaman lisävuoden. Elämä tuntuu silti jo eletyltä, kunnes hän tapaa hurmaavan Augustus Watersin. Toisistaan Hazel ja Augustus löytävät sen, mitä eivät ole vielä ehtineet menettää.
Tähtiin kirjoitettu virhe on riipaisevan hauska, filosofisen älykäs ja vimmaisen rohkea romaani rakkaudesta, periksi antamattomuudesra ja elämän odottamattomuudesta."
Kirjan lukemiseen meni vain kolme päivää ja tunti seuraavasta vuorokaudesta; pääsin loppuun viime yön yksinäisessä pimeydessä.
Tykkään tarinasta. Se on kaikessa surullisuudessaan ja haikeudessaan riipaisevan kaunis ja kertoo siitä, kuinka rakkaus tosiaan ei ole mahdotonta edes sairaana, parantumattomasti sairaana. Kirjan filosofiseen ja kauniiseen ajatusmaailmaan ei voi kuin ihastua ja samaistua. Hahmot ovat miellyttäviä, heitä oppii jo alussa rakastamaan. Pidän erityisesti Augustuksen hahmosta, hänen ajatusmaailmansa ja luonteensa ovat ne, mitkä tekevät hänestä niin suloisen. Pidin myös Hazelista, hän oli hahmona ehjä ja ajatuksissaan syvällinenkin.
Eli toisin sanoen pidin kirjasta, sen tarinasta ja siitä, kuinka hahmoja kuljetettiin eteenpäin läpi ilojen, surujen ja onnen. Koskettava rakkaustarina, joka täytyisi jokaisen ehdottomasti lukea.
Se ei ole ainoastaan koskettava tai filosofinen, se on niin paljon! Sitä ei pysty selittämään, se täytyy itse lukea.
Arvosana: 9+
Huomaa
Kirjasta on tehty elokuva, jonka on ohjannu Josh Boone. Elokuvan pääosissa nähdään Shailene Woodley ja Ansel Elgort. Se sai ensi-iltansa 11.7.2014.
Tähtiin kirjoitettu virhe on riipaisevan hauska, filosofisen älykäs ja vimmaisen rohkea romaani rakkaudesta, periksi antamattomuudesra ja elämän odottamattomuudesta."
Kirjan lukemiseen meni vain kolme päivää ja tunti seuraavasta vuorokaudesta; pääsin loppuun viime yön yksinäisessä pimeydessä.
Tykkään tarinasta. Se on kaikessa surullisuudessaan ja haikeudessaan riipaisevan kaunis ja kertoo siitä, kuinka rakkaus tosiaan ei ole mahdotonta edes sairaana, parantumattomasti sairaana. Kirjan filosofiseen ja kauniiseen ajatusmaailmaan ei voi kuin ihastua ja samaistua. Hahmot ovat miellyttäviä, heitä oppii jo alussa rakastamaan. Pidän erityisesti Augustuksen hahmosta, hänen ajatusmaailmansa ja luonteensa ovat ne, mitkä tekevät hänestä niin suloisen. Pidin myös Hazelista, hän oli hahmona ehjä ja ajatuksissaan syvällinenkin.
Eli toisin sanoen pidin kirjasta, sen tarinasta ja siitä, kuinka hahmoja kuljetettiin eteenpäin läpi ilojen, surujen ja onnen. Koskettava rakkaustarina, joka täytyisi jokaisen ehdottomasti lukea.
Se ei ole ainoastaan koskettava tai filosofinen, se on niin paljon! Sitä ei pysty selittämään, se täytyy itse lukea.
Arvosana: 9+
Huomaa
Kirjasta on tehty elokuva, jonka on ohjannu Josh Boone. Elokuvan pääosissa nähdään Shailene Woodley ja Ansel Elgort. Se sai ensi-iltansa 11.7.2014.
perjantai 20. kesäkuuta 2014
Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
"Englantilainen herrasmies pysyy sanojensa takana, etenkin jos hän on Lontoon Reformikerhon huomatuimpia jäseniä. Kun Phileas Fogg tuona lokakuun iltana 1872 kerhonsa suuressa salongissa lyö vetoa kiertävänsä maailman 80 päivässä, hänen vedonlyöntikumppaninsa järkyttyvät yrityksen uhkarohkeudesta. Samoin järkyttyy kelpo palvelija Passepartout, joka kuvitteli löytäneensä rauhan sataman uuden isäntänsä talossa. Moisesta harhaluulosta neuvokas pariisilaisemme pääsee viimeistään fakiirien uhriroviolla keskella Intian viidakoita."
Tykkäsin kirjasta, ahmin sen 305 sivua kolmessa päivässä. Se oli keveää luettavaa, genreltään erilainen kuin muut lukemani, mutta luin sen ystäväni suositellessa ja kehuessa teosta. Ja teos todellakin oli kehujensa arvoinen: hahmot olivat ehjiä, rakastuin erityisesti pariisilaiseen palvelija Jean Passepartoutiin, ja tarina muutenkin oli kokonaisuudeltaan toimiva. Juonenkäänteet olivat hauskoja ja odottamattomia ja kirjaa lukiessa sitä seurasi mielenkiinnolla, vähän ehkä pelätenkin, pääseekö mr Fogg ajoissa Lontooseen - lopputulosta en kerrokaan.
Kannattaa ehdottomasti tutustua teokseen vaikka pelkästään halutessaan jotain keveää kesälukemista; tässä sitä on kerrakseen! Nopealukuinen kirja, joka ei jätä kylmäksi millään taholla. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan. Heräsi jopa ajatus, että voisin itsekin lähteä maailmanympärimatkalle tavoitteena suorittaa se 80 päivässä. No, jää nähtäväksi toteutuuko se koskaan.
Arvosana: 9
Huomaa
Kuulostiko nimi tutulta? Niin minustakin. Ystäväni puhui tästä kirjasta juuri, kun olin miettinyt, että mikä ihme piirretty se mahtoikaan olla, jota lapsena seurasin ja johon liittyi maailmanympärimatka. Aivan, Maailman ympäri 80 päivässä on kyseinen piirretty. Muistuisikohan piirretty mieleen vierellä olevasta kuvasta?
torstai 19. kesäkuuta 2014
Hyvää syntymäpäivää, Aidan Turner!
Olen pitänyt tämän päivän mielessäni pitkään ja kaikkien muiden paikkojen lisäksi halusin myös kirjoittaa tänne omalta taholtani syntymäpäiväonnittelut Aidan Turnerille. Varmasti tunnette hänet, jos olette katsoneet Hobittia, Luukaupunkia tai Being Humania.
Kaksi vuotta sitten ensimmäisen Hobitti elokuvan Odottamaton matka jälkeen koin eräänlaisen herätyksen. Tajusin, että näyttelijä Thorin Tammikilven nuoremman sisarenpojan Kilin takana on erittäin lahjakas näyttelijänä ja minulle siinä vaiheessa vielä tuntematon. En ollut ennen Hobittia tiennyt Aidanista yhtään mitään! En ollut seurannut Being Humania tai Riutuvia romantikkoja tai mitään muutakaan, jossa hänellä oli ollut rooli. Hän oli minulle siis vähän uusi tähti muiden joukossa; ja hän oli sitä itseasiassa muutenkin - Hobitin jälkeen hänen suosionsa lähti nousuun, aiemmin häntä ei oltu niin huomattu.
Nyt, kun olen seurannut hänen roolisuorituksiaan Hobitti -elokuvissa, Being Humanissa, Riutuvissa romantikoissa ja Clinicissäkin, olen tajunnut sen: Aidan on todella lahjakas, hänessä on jotain sellaista, joka jokaisella kerralla säväyttää ja tuo sen samanlaisen tunteen, joka on jotain ihastuksen ja kunnioituksen väliltä. Ja sen takia hän on saanut kunnian olla suosikkinäyttelijöideni kaartin (voisinko todeta) ylin komentaja ansaittuaan paikan kaartin kärjestä.
Jos joku kysyisi minulta, onko minulla esikuvaa näyttelemisen saralla, vastaisin ehdottomasti Aidanin, koska hänen lahjakkuutensa puree minuun syvästi.
Haluan siis oikein lämpimästi onnitella Aidania, joka tänään 19.6. täyttää 31 vuotta! Onnea ja halauksia!
Kaksi vuotta sitten ensimmäisen Hobitti elokuvan Odottamaton matka jälkeen koin eräänlaisen herätyksen. Tajusin, että näyttelijä Thorin Tammikilven nuoremman sisarenpojan Kilin takana on erittäin lahjakas näyttelijänä ja minulle siinä vaiheessa vielä tuntematon. En ollut ennen Hobittia tiennyt Aidanista yhtään mitään! En ollut seurannut Being Humania tai Riutuvia romantikkoja tai mitään muutakaan, jossa hänellä oli ollut rooli. Hän oli minulle siis vähän uusi tähti muiden joukossa; ja hän oli sitä itseasiassa muutenkin - Hobitin jälkeen hänen suosionsa lähti nousuun, aiemmin häntä ei oltu niin huomattu.
Nyt, kun olen seurannut hänen roolisuorituksiaan Hobitti -elokuvissa, Being Humanissa, Riutuvissa romantikoissa ja Clinicissäkin, olen tajunnut sen: Aidan on todella lahjakas, hänessä on jotain sellaista, joka jokaisella kerralla säväyttää ja tuo sen samanlaisen tunteen, joka on jotain ihastuksen ja kunnioituksen väliltä. Ja sen takia hän on saanut kunnian olla suosikkinäyttelijöideni kaartin (voisinko todeta) ylin komentaja ansaittuaan paikan kaartin kärjestä.
Jos joku kysyisi minulta, onko minulla esikuvaa näyttelemisen saralla, vastaisin ehdottomasti Aidanin, koska hänen lahjakkuutensa puree minuun syvästi.
Haluan siis oikein lämpimästi onnitella Aidania, joka tänään 19.6. täyttää 31 vuotta! Onnea ja halauksia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)